One Ounce of tea, please

In English below.

Vaikka itse olen vannoutunut kahvinkuluttaja, tee maistuu muun muassa pimeinä syysiltoina tai flunssakautena. Yhtenä iltana sain teekuluttaja Airilta innostuneen viestin, kun hän oli käynyt testaamassa teepuodin nimeltä The Ounce. Näitä pikkuisia puoteja löytyy Helsingistä kaksi, toinen Isolta Roobertinkadulta ja toinen Fredrikinkadulta.

Sitten sovittiinkin jo teetreffejä! Tällä kertaa ei mentykään ulos syömään vaan ulos_teelle. Hahha, suomi on ihana kieli. (Airille pointsit tästä sanatemppuilusta).

Airin kehotuksesta kävin edellisenä iltana jo selailemassa puodin nettisivuja, että juoman valitsemiseen ei sitten kuluisi koko päivää. Surffailin sivuilla silmät suurina ja kirjoitin joitain nimiä ylös paperille, ettei heti unohtuisi. Löytyi vihreää, mustaa ja valkoista teetä. Oli rooibosta, maustettuja ja maustamattomia teelaatuja. Oli sellaisia teelaatuja joista en ollut koskaan kuullutkaan! 

My date Airi and Instagram <3

Olisimme halunneet kokeilla Matcha -teetä, mutta sitä ei valmistettu Fredan myymälässä. Sitten valitsimme myyjän suosituksesta toisen hieman Matchan -tyyppisen vihreän teen. Valitettavasti tämän nimi meni täysin ohi, mutta tee oli juurikin vihreän teen makuinen. Vähän ehkä ruohoinen, mutta raikas ja erityisesti pienen hunajamäärän kanssa herkullista! Toinen kannumme oli rooibos teetä nimeltään Suklaaviettelys. Se sisälsi ihan oikeita suklaahippuja! Tämä kanelilla maustettu tee oli kauniin värinsä lisäksi hyvin pehmeää ja pieni suklainen maku tuli hyvin esiin. Kaikissa teelaaduissa parasta on mielestäni se tuoksu! Jos tee tuoksuu hyvällä, se usein myös maistuu hyvälle.

Kaupasta tarttui mukaan myös pari tee-ostosta. Tuliaisiksi kaverille löytyi maustettu valkoinen tee, Kuutamo, ja itselle, Airin aikaisemmin kokeilemaa, mustaa Ho Chili Minh -teetä sekä Pu Erh kahvi -nimistä teetä. Pu Erh tulee olemaan mielenkiintoinen tapaus! Palikka on nimittäin niin kova, että sitä saa kuulemma hakata oikein kunnolla. Ja kahvin makuinen tee? Mielenkiintoista, mutta onhan sitä kokeiltava. Loppulasku olikin käsittämättömän suuri, kun normaalista kahvinjuoja ostikin teetä... hups.

 If I wouldn't know and someone told me that this is tea, I might have to consider twice. 

Anyway, this one is tea called Pu Erh coffee.

ps. mietin hieman kauan mikä on tee- sanan monikko. Teitä? Anyone knows? #suomenkieli

pps. Vaikka kyseistä paikkaa suosittelenkin kokeilemaan, tämä ei (valitettavasti) ole maksettu mainos. Halusin vain kertoa meidän mukavista teetreffeistä=) 

#teatime #friendtime #nogossiping 

________________________________________________

In English:

Even I drink mostly coffee, I prefer tea on cold autumn evenings or during flu season. One evening I got message from Airi who had been testing this small tea shop, The Ounce, in Helsinki. Next thing we did was to fix tea date.

Airi suggested that I go to visit this shops home page before we go there, that it wouldn’t take ages to decide what to drink. And she was right. There were so many different kinds of teas and it took ages to surf on the webpage. There was green, black and white tea. Rooibos, with flavor, without flavor and some really weird ones I’ve ever even heard about!

On our date, we decided to drink green tea which tasted exactly like green tea. It was slightly grassy, though fresh and with honey it was delicious. Other tea we tasted was rooibos tea called Chocolate temptation. It contained real chocolate and was spiced with cinnamon. This one was really soft and you could taste the chocolate, but not too much. 

I also bought some tea to taste at home. First I bought some white flavored tea to my friend, who had just told that white tea is her favorite. Then I bought Ho Chili Minh tea which Airi had already tasted before and some tea called Pu Erh coffee. Pu Erh will be quite interesting experience because the lady in the shop told that it’s really hard and need to use a lot of power to use it. And tea that tastes like coffee? It will be worth of trying. After this, the bill was incredible big considering that I mostly drink coffee… ups.

#teatime #friendtime #nogossiping

Hooking and cooking 2 – Jauhelihalla täytetyt kesäkurpitsat / Zucchinis filled with minced meat

In English below.

Yleensä selailen postissa tulleet mainokset läpi ja metsästelen ruokatarjouksia. Tällä kertaa tarjoukset eivät saaneet minua kauppareissulle, mutta bongasin hyvän kuuloisen reseptin. Sitäpä sitten lähdin toteuttamaan pienellä muunnoksella yksinkertaisemman suuntaan.
Alkuperäinen resepti löytyy täältä.

Tarvitset: 

Läskin kesäkurpitsan 
Puolikas isosta sipulista tai yksi pieni
n. 200 g jauhelihaa 

Mausteita, joista tykkäät* 

1,5 dl Mozzarella juustoraastetta 

*Itse käytin perus mustapippuri, valkopippuri ja suola, mutta voisi olla myös basilika, alkuperäisessä reseptissä mainittu pesto tai vaikkapa chili!

Minä tein näin!
1. Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen.
2. Kuullota sipulit pannulla ja lisää tämän jälkeen jauheliha. Kun jauhelihasi tirisee pannulla, siirry vaiheeseen 3.
3. Leikkaa kesäkurpitsan päät pois ja sen jälkeen mukavan kokoisiksi palasiksi. Koverra lusikalla kuopat jokaisen kesäkurpitsapalan keskelle, mutta jätä hieman pohjaa. 
4. Mausta jauheliha haluamillasi mausteilla ja maista. Sekoita noin 1 desi juustoa jauhelihan joukkoon. 
5. Täytä kesäkurpitsakupit jauhelihamössöllä ja lisää päälle loput juustoraasteesta. Nosta tuotokset uuniin ja paista noin 20 minuuttia.

[Tuntui, että kesäkurpitsat eivät meinanneet kypsyä ollenkaan! Kun oli pakko saada jo ruokaa ja halkaisin ensimmäisen, ne olivatkin täydellisiä! Tsäkällä nappiin.]

Kylkeen vähän salaattia tai sitten avokado-raejuusto mössöllä varustettuja riisikakkuja!

ps. Muistathan hyödyntää myös kesäkurpitsan sisuksen! Mausta hieman suolalla ja pippurilla ja lisää salaattiin, hyvää on! 

#hookingandcooking #kokkausta #lounasaika #päivällinen #hyväruoka #superruoka

 

Ready from the oven!

__________________________________________________________________________

Usually I scan through the food store ads that come with mail. This time I found this good sounding recipe instead of cheaper foods. I changed it a bit and did it with smaller amount than original recipe.
(You can find the original recipe in Finnish from here.)

You need:

1 fat zucchini 

half of an big onion or small whole one

about 200g minced meat 

spices you prefer*

1,5dl of grated mozzarella cheese 

*I used only basic black pepper, white pepper and salt. The original recipe was using arrabbiatta pesto. Basil or chili could also be nice!

I did like this!

1. Preheat oven to 225 degree Celsius

2. Fry onions on a pan for a while and then add minced meat. While your meat is getting brown do step number 3.

3. Cut off the ends of zucchini and slice it nice looking bites (about 6-7cm thick). Cover holes in the middle zucchinis with a spoon but leave a bit of base. 

4. Spice the meat with the spices you want and taste. Mix about 1 dl of the cheese with meat. 

5. Fill zucchinis with the ready minced meat mix, add rest of the cheese and lift in to the oven for about 20 minutes.

Serve with green salad or avocado- cottage cheese mix with rice cakes! Yummy!

ps. Remember to use the inside of zucchinis you just covered out. For example, spice with salt and pepper and add to your green salad. Really good! 

#hookingandcooking #luchtime #dinnertime #goodfood #superfood

Serving with avocado- cottage cheese mix and rice cakes

Juoksua sulkapallon edestä - Running for badminton

English version below.

Tiistaina 16.6. aamu alkoi herkullisella puuroaamiaisella. Edessä oli matka Pajulahden Urheiluopistolle ja siellä suora maksimaalista hapenottokykyä mittaava testi. Siitä olikin vähän aikaa, kun viimeksi olin Pajulahdessa käynyt.

Joku ihme jännitys alkoi jo edellisenä päivänä. Ensinnäkin nukuin sunnuntai-maanantai välisenä yönä 5 tuntia. Mennessäni nukkumaan ajatukset pyörivät ympyrää enkä saanut niitä pysähtymään. Aivoni alkoivat viritellä pieniä ja suuria suunnitelmia, eikä nukahtamisesta ollut tietoakaan. Lopputuloksena oli, että kello 12 yöllä etsin käyttämättömiä lahjakortteja paperipinoista ja suunnittelin tulevia päiviä ruokailuineen paperille. Kaiken lisäksi heräsin aamulla pirteänä kello 6.11 ja lyhyen kylpylälomaetsinnän jälkeen päätin nousta ylös. Ennen aamutreenejä ehdin jopa silittää lakanoita…

Maanatain touhotuspäivän jälkeen koitti onneksi jo tiistai. Ensimmäinen pysähdys oli Herttoniemessä, josta nappasin tsemppariksi ja matkaseuraksi Helin. (Ihan btw, käytetään kuulemma molemmat jumppia vetäessä sanaa ”nappaa”, kun pitää esimerkiksi ottaa kiinni nilkasta jossakin liikkeessä... heh.) Matka sujuikin melko mukavasti, kun pölötettiin menemään kaikesta mitä oli ehtinyt tapahtua siitä kun viimeksi näimme. Pajulahti tuli vastaan yllättävän nopeasti ja tapani mukaan olimme paikalla hyvinkin ajoissa. 

Ja nyt tästä testistä pitäisi yrittää kertoa jotain? No ainakin se oli pirun hauskaa. Paitsi loppujäähdyttelyssä aloin kyllästyä juoksemiseen ja sanoinkin Helille, että kerropa jotain kivaa. Ennen kun lähden testistä tarkemmin selittämään, täytyy myöntää että jouduin selaamaan aika montaa kirjaa ja nettisivua, ennen yhtään sanaa paperilla. Tässä piilee liikunta-alan ihanuus: tämä liikunta-alan ammattilainen, joka tietää paljon, ei silti tiedä ”yhtään mitään”. Aina on kehitettävää ja kerrattavaa, niin myös tässä. 

Suorassa maksimaalisen hapenottokyvyn testissä mitataan suorituskykyä ja ensisijaisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä vastata rasitukseen. Kuormaa, eli tässä tapauksessa vauhtia nostetaan aina 3 minuutin välein, uupumukseen asti. Ennen jokaista lisäystä otetaan sormesta verinäyte, jonka avulla seurataan kehon laktaattipitoisuutta. Laktaatti syntyy, kun maitohappo jakautuu vety-ioneiksi ja laktaatiksi anaerobisen energiantuoton (glykolyysin) seurauksena. Laktaattiarvojen avulla voidaan epäsuorasti arvioida lihastyön energiantuottoa. Hengityskaasujen vaihtoa seurataan hengityskaasuanalysaattorilla, joka kertoo hengityksessä ja hengityskaasuissa tapahtuvista muutoksista. Näistä kaikista voidaan sitten päätellä erinäisiä asioita hienojen kaavioiden avulla. 

Alien running

Tulokset?

Sen verran jäätiin omasta tavoitteesta, jonka asetin siinä juostessa, että viimeinen kuorma oli 14km/h ja halusin sen olevan 15km/h. Tulokset kertoivat lukujen perusteella muun muassa, että kehoni ei pysty käyttämään happea tarpeeksi tehokkaasti, kun rasitus on korkea. Laktaatit pomppaavat nousuun liian nopeasti aerobisen kynnyksen jälkeen, eikä juoksuni ollut kovin taloudellista. Positiivista oli, että hengitykseni ei mennyt pinnalliseksi kovillakaan juoksuvauhdeilla ja jalkani olisivat kyllä jaksaneet juosta pidempäänkin. Keuhkot eivät vain pysyneet enää mukana.

Onneksi taloudellisuutta ja hapenkäyttöä voi kehittää peruskestävyysharjoittelulla! Ensin pohja ja sitten kermat päälle. Nyt siis tarvitaan aivan järkyttävän paljon kärsivällisyyttä treenata matalalla sykkeellä… take it easy.

Muutama numero niille, jotka niistä jotain ymmärtävät:

Juoksin 21 minuuttia (7x3min)

Nopein juoksuvauhtini oli 14km/h

Sykkeeni oli korkeimmillaan (max syke) 199 krt/min

Vo2max oli 51 (ml/kg/min)

Aerobinen kynnys 165

Anaerobinen kynnys 187

Niin, ja ennen kestävyystestiä mittailtiin rasvaprosenttia pihtien avulla. Ai että, kun testaaja nappasi kiinni tuosta suoliluun päältä… sitä kylmien väreiden määrää. Luku 25% ei oikein tyydyttänyt. Vaikka kehossani on tapahtunut paljon positiivista muutosta, tämä on sellainen henkilökohtainen kulmakivi, jota en haluaisi katsella. Ei taida olla enää treenin määrästä tai laadusta kiinni. Tiedätkö sinä mistä se sitten on kiinni?

Nyt fysiikkavalmentajani suunnittelee treenejäni niin, että lopputulos olisi minulle paras mahdollinen. Näin kesäaikaan keskitytään melko paljon kestävyys- ja voimaominaisuuksien parantamiseen ja kohti syksyä lisäillään sitten taas nopeus- ja lajitreenejä. Ainakin nyt uudet treenit tuntuvat tosi hyviltä ja odotan innoissani uutta kautta! Let's go!

Lähteet: 

http://www.pajulahti.com/valmennuskeskus/testiasema/kestavyystestit/suora-maksimaalisen-hapenkulutuksen-testaus/

+ Pajulahdesta saamieni testitulosten palaute. 

#funstuff #hyvästartti #tästälähtee #uusikausi

The text says:
- But the most important thing in sports is to be playful !

Same in English!

On Tuesday 16.6. I started my morning with delicious oatmeal. I was going to Pajulahti Sport institute and the idea was to run this one test… I suppose it's something called Vo2 max endurance test. We used to have junior national team camps in Pajulahti but now I hadn’t visited there for a while.

For some reason I was nervous already the day before. Firstly, I slept only five hours on Sunday-Monday night. When I tried to go to sleep, my thoughts were just spinning around and I couldn’t stop thinking. I was developing some new ideas and I had no change to fall asleep. As result, I was searching unused gift cards and planning the next days on a paper at 12 pm. Moreover, I woke up at 6.11 am, tried to search some vacation possibilities for a while but after stood up. Before the morning training I even had time to iron some sheets…

After this over active Monday I was so glad that Tuesday came. First stop was not so far away, I went to pick up my friend Heli, for travelling company and cheerleader. We were talking the whole way to the sport institute and arrived even too much on time.

And now I should try to tell something about this test... Well at least it was really fun. Except in the end when I already started to get bored to the running and asked Heli to tell something funny. Before I start to explain anything more, I do hope that the words I’m using are understandable. These words are hard even in Finnish so let’s hope they are correct. 

This test is mostly about testing the blood-vascular system and its ability to stand physical exertion. The load, which in this case means the running speed, is been lifted in every 3 minutes until exhaustion. Before every new load they are taking a blood sample from your finger which tells the amount of lactate in your body. They are also measuring ventilation and the gases from your breath and then observing the upcoming changes. Then they can speculate different kinds of thing from these results.    

It was slightly hard to keep my arms up after the test.
But the feeling was great! I made it!

Results?

When I started running I decided and I wanted my fastest speed to be 15km/h. Well it wasn’t quite; I stopped at 14km/h. The numbers from the test showed for example that my body can’t use oxygen effective enough when physical exertion is high. My lactate level jumps really fast after aerobic threshold and my running was not very economical. What was positive, my breathing didn’t become superficial and my legs could have run longer. My lungs just couldn’t keep up.   

Gladly, I can improve the economical use of my body and ventilation level with low level exercises. This just needs a lot of patience to train “easier” with lower heart beat. But it is worth it.

A few numbers for those who can understand something:

I ran 21 minutes (7x3min)

My highest heart rate was 199 (beats a minute)

My fastest running speed was 14km/h

Vo2max was 51 (ml/kg/ml)

Aerobic threshold 165

Anaerobic threshold 187

Yea, and before the running test part, they measured my percentage for fat. Really unpleasant experience when the guy grabbed from my waist… ugh. The percentage number was 25%, not quite the number I wanted to see. Even it has been positive changes in my body, this is my personal subject of irritation. It’s not anymore about amount of training or insensitivity of it. Do you happen know what the problem is?

Now my physical coach is preparing the trainings so that the effect would be the best possible for me to increase my endurance level. Since it has been a while from the test I have already started this training and it feels good! Let's go!

#funstuff #goodstart #newseason