What have I been up to?

In English below

Kiirettä on pitänyt, positiivisella ja ei niin positiivisella tavalla. Voin kertoa, että väsymys on melko kova ja jouduin hakemaan vauhtia viikonloppuun myös Jorvista. Nyt toivottavasti helpottaa ja pitää muistaa laiskotellakin välillä.

Jenny braided my hair in Slovakia - so cool!

Eli mitä sitä on tullut tehtyä:

- vietin yhden yön Jyväskylässä. Syyskuun alussa kalenteriin osui vapaa viikonloppu ja lähdin juhlistamaan ystäväni syntymäpäivää. Yksi yö hotellissa, hyvää ruokaa ja höpöttelyä, onnistunut reissu! Bussimatkatkin sujuivat leppoisasti sulkapallon parissa. Viikonlopun tavoitteena oli ainoastaan rentoutua ja tavoite täyttyi kyllä! Lauantai-illan leffaeväinä meillä oli tomaatteja, porkkanaa ja kurkkua, joita sitten dippailtiin kermaviilikastikkeeseen. Nam!

- no treenattu on toki, vaihtelevalla menestyksellä. Välillä aivan täydellisesti ja seuravana päivänä täysin penkin alle. Huonot päivät laitetaan kuitenkin sivuun, paremmat on kuitenkin kivempi muistaa.

- olin ensimmäistä kertaa opettajan sijaisena. Tämä vahvisti tuntemustani siitä, että minusta ei koskaan tule opettajaa. Oli todella vaikea alkaa opettaa uskontoa tai kertolaskua aivan hatusta. Mutta selvisin ja kivaakin oli!

- juutuin lentokentälle... Oltiin tulossa Puolasta takaisin kotiin ja piti olla 50 minuutin vaihto Frankfurtissa. Ensimmäinen lento oli 35 minuuttia myöhässä, joten toiselle lennolle ehtiminen oli melko epätodennäiköistä. Päätimme kuitenkin yrittää ja juoksimme aivan järjetöntä vauhtia gatelta toiselle. Emme ehtineet. Yksi ylimääräinen yö Frankfurtissa, mutta Lufthansa hoiti homman täydellisesti. Kysyin hengästyneenä gatella, että mihin sitä nyt mennään. Mukava mies neuvoi meidät Service Deskille, sieltä saimme jo seuraavan aamun liput ja meal voucherit, jatkoimme matkaa lipputiskille, josta saimme hotellin. Sitten etuilimme bussijonossa, pääsimme hotellille syömään kunnolla, suihkun kautta unille ja aamulla hyvän aamupalan jälkeen uudella lennolla kotiin. Kyllä väsytti.

Glad I packed some new clothes with me
before we got stuck in Frankfurt.

Breakfast was great! So many juices and smoothies.

- vedin SulkisSäpinää ruotsiksi! Heti ensimmäisen ryhmän yksi oppilas kysyi, että "Är du svensk?" Enpä ole, täysin suomalainen, mutta täytyy myöntää että olin melko tyytyväinen selityksiini. Lokakuussa alkaa Sulkiskerho, joka on sitten myös kokonaan ruotsiksi. Siinähän sitä oppii, kun lapsilta kyselee.

- suunnittelin ja toteutin työhyvinvointipäivän yhdelle työporukalle. Ensin oli suunnistusta vihjeiden avulla ja päälle vähän mölkkyä ja Speden Spelien potkupalloa. Lisätehtävänä muun muassa käpylehmien suunnittelua, ja upeita taideteoksiakin tulikin! Kiva päivä ja ihanan aktiivisia ihmisiä=) onneksi oli apujoukkona Roope!

My helping hand!

Ja se Jorvin keikka... Taisi Riikalla tulla hieman liian monta juttua samanaikaisesti ja niskahartiaseutu on aivan liian tukossa. Pääsin nauttimaan Jorvin päivytyksen kovista penkeistä ja kokeilemaan oikein pään TT-kuvaakin. Mitään vakavaa ei löytynyt, mutta kyllä nyt olisi hyvä painaa vähän jarrua. Helpommin sanottu, kuin tehty, mutta parhaani teen. 

Ihanat ihmiset: muistakaa levätä ja huolehtia itsestänne. Sen lisäksi on oikein ihanaa, että jaksatte huolehtia teille tärkeistä ihmisistä, pienetkin teot merkitsevät. Kiitos kaikke te, jotka huolehditte minusta, se on todella tullut tarpeeseen!

#viikonloppu #chillisti #backtotrainingsoon !
 

At home after visiting hospital - thumbs up!

In english:

I've been really busy lately, on positive and not so positive way. I can tell you that I've been pretty tired and yesterday I had to visit hospital to check that everything is okay. Now I hope everything should get better and need to chill out more. 

So what have I been doing:

- I spent one night in city called Jyväskylä. I went to celebrate my friends' birthday and we spent one night in hotel. The meaning was to relax and that really worked. Our Saturday was about good food, changing thoughts watching movie and just hang around. Perfect.

- off course I've been training. Sometimes really good, sometimes really bad. But I just sweep the bad days under the carpet and focus on good ones.

- I was one day as a substitute teacher. My first time, but this one proved that I never want to become a teacher. It was really hard to teach religion or math after long break from school. But I also had fun!

- got stuck at the Frankfurt airport... we came back from Poland and was supposed to have 50 minutes change in Frankfurt. Our first flight was delayed for 35 minutes so it was quit unlikely that we would reach our connection flight. We ran with full speed but it wasn't enough. One extra night in Frankfurt but Lufthansa helped us a lot and everything went pretty easy. We got new tickets, meal vouchers, hotel and dinner. Only minus was that we reached home 12 hours later than was supposed to and I was so tired the whole following day. 

My favorite section from that breakfast in Frankfurt
- natural yoghurt and these <3

- I coached badminton in Swedish! One student asked straight away if I'm Swedish. Well, I'm totally Finnish but I was pretty proud how I managed those lessons. In October I will start coaching hobby badminton group in Swedish, but the best way to learn is ask from the kids. 

- planned and executed a "well being day" for one work group. In Finland, we have this mandatory day ones a year which should bring people you are working with more together. This year this group I was helping had some funny orienteering and some small games together. The day went well with active people and I'm so glad I had Roope as helping hand with me.
 

One task of well being day was to plan
the coolest cone cow of Vantaa.

Käpylehmätaidetta suorastaan!

And the hospital thing... I think I have few things too much going on in my head. I got to enjoy the hard chair in hospitals' waiting room and got a chance to test heads' CT -scan. Nothing serious was found but I need to break a bit. Easy to say but I'll try my best. 

After yesterdays' hospital visit I wasn't this alive
but had earlier a chance to play with rollator so I took it.

Dear readers: please remember to rest and take care of yourself. Also, it's really important to take care of your loved ones. I'm grateful for those who have been taking care of me, when I've needed it. Thank you it has been so helpful!

#weekend #chillout #backtotrainingsoon !

Busy start for the season

In English below.

Uskotteko, jos sanon että on ollut kiire? Slovakian jälkeen olin kipeänä ja tauti vei voimat melko huolellisesti. Muutama ikävä ylimääräinen homma päälle ja jopa töitäkin on tullut tehtyä! Nyt olen kisareissulla Puolassa ja kotiin pitäisi palata tänään, 00.25 Suomen aikaa.

Kisakausi on alkanut niinkin railakkaasti, että alla on kaksi tappiota ja järkyttävä pettymys. Slovakiassa oli oikeasti mahdollisuus voittaa, mutta pelini ei yltänyt läheskään sille tasolle, mille se olisi voinut yltää. Sitten tuli vähän vatsapöpöä ja muuta ikävää extraa, mutta myös yksi erittäin hyvä ja ehjä treeniviikko. Puolaan lähdettiinkin sitten uudella innolla ja Carolina Marinin jalkatyötä tuli ihasteltua useampanakin iltana Youtubesta. Eipä riittäneet Marinin jalkatyöopit, kun Englannin Chloe Birch oli huomattavasti minua vahvempi. Hyvää pelissä oli, että liikettä jaloissa oli enemmän ja ne pysyivät myös enemmän liikkeessä. Eivät pysyneet kuitenkaan tarpeeksi ja pallon alle pitäisi päästä aktiivisemmin. 

Todella rasittavaa matkustaa ja hävitä. Matkustaa ja hävitä. Matkustaa ja hävitä uudestaan.

Taas odottaa yksi pitkä päivä, josta puolet on matkustamista. Päässä pyörivät jo tulevan viikon työt ja treenaamaan pitäisi päästä ja äkkiä. Mistään ei oikein saa kiinni eikä tästä kirjoittamisestakaan näytä tulevan yhtään mitään. 

Joten palaillaan taas paremmalla ajalla ja paremmalla inspiksellä!

#pettymysx2 #sulkapallo #uuttakohti

Almost only picture I got from these trips
and it´s from the tournament hall in Poland

Do you believe if I tell you that I have been really busy? I got sick after Slovak Open and the illness took my power quite totally. Add few not so nice happening on top of that plus some (nice) work stuff. Now I´m still in Poland and should get back home today, (or tomorrow actually) 00.25.

Tournament season has started so brightly with two losses in singles. First in Slovakia, I felt like I wasn´t playing even close to my own level. Also thought that I had change of winning that match. But didn´t. Then I got one really good week of training after the illness and came to Polish International with new drive. I watched Carolina Marin´s footwork from Youtube but it didn´t help enough. Chloe Birch was stronger than me again and I was sent back to trainings with disappointment. What was good in that match, I moved better than last time even that was not quite enough. Well, I like footwork training so just need to add that to training schedule. 

It is really annoying to travel and lose. Travel and lose. Travel and lose again.

Today is the day when I need to travel again. My head is full of upcoming week´s work and what I would like to do is only go to trainings. It´s  somehow hard to catch any thoughts now and this writing is too sticky.

So let´s get back to this with better time and better inspiration. 

#disappointmentx2 #badminton #newweek #newgoals

Season start - Slovakia international 2015

Taas ollaan lentokentällä! Suoraan sanottuna, kun tätä tekstiä edellisenä iltana kirjoitin, olo oli niin sekava, että en tiedä onko tässä päätä tai häntää. Mistä löytyy kisafiilis? Mitä kaikkea pitikään pakata mukaan? Mitä jos jotain unohtuu? 

Viimeiseen kysymykseen pätee onneksi sääntö: se mitä ei ole, ei tarvitse.

Vaikka jännitystä onkin ilmassa niin matkaan, kuin peleihin liittyen, olen todella innoissani. Kesän kisatauon jälkeen on kivaa päästä taas kentälle taistelemaan. Kisarutiinit kasataan jälleen treenirutiinien päälle ja muistellaan miten sitä pitikään kaikki hoitaa.

Pelasin Slovakian kisassa myös vuosi sitten. Silloin reissusta jäi erittäin hyvä fiilis ja osittain siksi oli päästävä samaan paikkaan tänäkin vuonna. Peleihin keskittyminen on etusijalla, mutta tältä reissulta odotan muutakin. Odotettavissa on halpaa ruokaa, kauniita maisemia ja hyvää matkaseuraa. Hyvä kisahalli, hyvä lämmittelyhalli ja paljon auringonpaistetta (ainakin Forecan mukaan) ovat myös iso bonus! Fiilistelin vähän viime vuoden kuvia ja kyllähän ne toivat hymyn nassulle.

Eipä tässä muuta, kun kisafiiliksen metsästykseen! Mukana olevat työjutut saavat jäädä odottamaan paluumatkaa ja nyt nautin siitä edellä mainitusta matkaseurasta, hyvästä kirjasta ja kilpaurheilijan arjesta. 

#SlovakiaInternational #badminton #sulkapallo #jänskättää #letsgo 

At the airport again! Honestly, when I was writing this text night before, I felt so confused that I'm not sure if there is any sense in this text. Where can I found competition mode? What was I supposed to pack with me? What if I forget something?

Good thing is that for the last question stands a rule: what you don't have, you don't need.

Even I'm nervous about the travelling and playing parts I'm also really excited.  After summer's tournament break, it is really nice to get back on court. It's time to build tournament routines on top of training routines again. Let's see how that goes.

I played in Slovakia also last year and that's one reason I had to go there again. Focusing to the matches is first priority but from this trip I'm waiting for something else also. I'm waiting for cheap food, beautiful views and great travel company. Good tournament hall and training hall plus a lot of sunshine (at least according to weather report) are great bonus also! I also watched some photos from last year, so much good memories which made me smile. 

Well then, starting to hunt the tournament feeling. I'm going to leave all the work things I have with me after the matches and now enjoy the great travel company, good book and the ordinary days of an athlete. 

#SlovakiaInternational #badminton #nervous #excited #letsgo

Should I go to trainings or not?

In English below.

Aamulla herätessä olo on vähän tukkoinen. Kurkussa on hassu tuntemus, mutta en anna sen haitata. Treeneihin vaan, ei se olo vielä niin paha ole.

Autossa matkalla hallille silmät seisovat päässä ja ajatus on vaikea pitää tiessä. Nukuttaa, vaikka olen nukkunut normaalit yöunet. Hallille päästessä olo on edelleen sumuinen. Mainitsen valmentajalle olostani ja sanon että ketuttaa. Olisi pitänyt kääntyä suoraan kotiin peiton alle, eikä tulla hallille ollenkaan.

Lähden lämmittelemään. Syke on hieman normaalia korkeampi ja askel raskas. Teen kuitenkin kaikki lämmittelyliikkeet, vaikka nopeusliikkeitä ei voi väittää tällä kertaa nopeiksi. Valmentaja sanoo, että alkuun hypitään aitoja ja sitten jatketaan myllyillä. Jes, aidoissa mä olen hyvä ja helpot myllytreenit just sopivia mulle. 

Aitahypyissä ei ole mitään kontrollia ensimmäisillä eikä viimeisillä kierroksilla, välissä tuli muutama OK suoritus. Tuntuu, kuin joku olisi laittanut lyijyä reisilihasten tilalle. Hyppyjen jälkeen otettiin muutamat lyönnit ennen myllytreenejä. Päätä alkaa särkeä. Pitää tehdä kevyemmin nämä myllyt, mutta tsemppaan. Ensimmäinen mylly menee yllätyksekseni melko hyvin, toisella sitten jo helpotettiin tasoa huomattavasti, mutta tuleepahan tehtyä. Päälle verkkotekniikkaa pienestä liikkeestä. Tekisi mieli kaatua kentän laidalle ja jäädä siihen nukkumaan.

Illalla ja seuraavana aamuna käyn suurta taistelua pääni sisällä. Pitäisikö mennä treenaamaan vai ei. Jos nyt menen, en kyllä saa tehoja irti. Lihaksia särkee, vaikka en ole edes treenannut kovaa. Jos en mene, missaan pelitreenit. Ja tulee laiska olo. Toisaalta voin sitten tehdä töitä... Olenko oikeasti niin kipeä? Auttaako lepopäivä kumminkaan mitään?

No, en mennyt (kumpiinkaan) treeneihin. Sen sijaan aloin tekemään töitä, eli näpyttelemään tietokoneella. Juon mustaherukkamehua, sitruuna-inkivääri-hunaja -teetä, syön hunajaa suoraan lusikalla, otan C-vitamiinia yliannostuksena ja nukuin villasukat jalassa. Chillaan ja lepään ja sitten powerilla takaisin kentälle. Huomenna on jo parempi olo.

#peukutpystyyn

Three of my flu feeling buddies - vitamin C, Zinc and sun.

In English

I wake up in the morning and feel a bit like flu is coming. There is slightly weird feeling in my throat. Okay, let’s go to trainings, I don’t feel that bad.

While driving to the hall my eyes feel heavy and it’s hard to keep focus on the road and traffic. I feel sleepy even I slept well. When I arrive to the hall I feel fuzzy. I mention my feeling to the coach and say that I’m pissed. Should have turned around and not come to the hall at all. 

I start to warm up. Hearth beat is slightly over normal and steps feel heavy. I do all the warm up movements I’m supposed to do, though the ones that should be fast aren’t really. Coach tells us that there will be some jumps first and drills after. Yes, I’m good at jumping fences and the drills are just for me now.

There is no control in my jumps on the first and last rounds. In the middle there are few okay ones. It feels like someone had put lead to my quads instead of muscle. After jumping there is small warm up with racket and shuttle. My head starts to ache. Have to take these drills easier, but I try my best. I’m surprised how good the first drill exercise goes. For the second one I had to take level down, but at least I did something. And then some net shot technic to the end. I feel I could just go lie down on the floor and stay there. 

In the evening and next morning I’m did a huge debate inside my head. Should I go to trainings or not? If I now go, I won’t get any affect from it. Muscles are aching even I haven’t really trained hard. If I don’t go, I will miss match trainings. And I feel lazy. On the other hand, I could do some work… Am I really that sick? Does the day off help anything anyway?

Well, I skipped (both) trainings. I started to do some work stuff, which means writing with computer. I drink a lot of blackcurrant juice, tea with lemon, ginger and honey, I eat honey straight from the jar with spoon, take over dose of vitamin C and slept with wool socks. I chill out and rest and then back to the court with new power. Tomorrow it will be better already.

#fingerscrossed

Are you stressing about something? - "Always"

In English below!

Heinäkuussa olin hetken lomalla. Jotenkin onnistuin olemaan stressaamatta. Ensinnäkin onnistuin olemaan stressaamatta lomasta. Normaalisti: ”Mitä nyt kun en treenaa sulkapalloa moneen päivään. En osu enää palloon” tai ”Voinko oikeasti viettää pari päivää sohvalla ja muutaman kevyemmän treenin päivän”. Toiseksi, onnistuin olemaan stressaamatta (olemattomista) töistä, tai niistä vähäisistä töistä joita minulla on. Tein jopa töitä, koska ei ollut pakko.

Ystäväni tuntevat minut hyvänä stressaajana. Toisten mielestä stressaaminen on ehdottoman huono juttu, toiset naureskelevat sille, miten jaksan stressata kaikista pienimmistäkin asioista. Todellisuudessa, jos en saisi stressata, en pystyisi suoriutumaan. Myönnän, että stressitasot ylittävät välillä sallitun rajan, mutta ilman stressiä mentäisiin huomattavasti alisuoritustasolle (testattu muun muassa koulun koetilanteissa). Kun stressaan, tiedän hoitavani asian kunnolla. Kun stressaan, tiedän että sillä asianomaisella asialla on jokin merkitys minulle. Stressi kertoo monesta asiasta ja toisille se on positiivista, toisille negatiivista. Minulle ehdottoman positiivista.

Eräänä iltapäivänä makasin olohuoneen matolla X-asennossa. Olin ollut ilman suuria stressikohtauksia jo pidemmän aikaa (noin 1,5kk). Yhtäkkiä stressi alkoi kuitenkin hiipiä alitajuntaani. Stressin tunne suureni ja suureni ja kohta minusta tuntui, että olin menettänyt kontrollin kaikkeen. Kaikki kontrollin tunne, joka eilen oli vielä täysin kämmenissäni, valui nyt sormien välistä lattialle. Mistä tämä tuli? Miksi en pysty kontrolloimaan sitä? En osaa vieläkään vastata.

Kun stressikohtaus iskee, kirjoitan yleensä kaikki tehtävät asiat paperille. Sitten valitsen pari ja alan tehdä asioita niiden eteen. Yleensä otan hyvin pieniä askelia ja loppupeleissä olen tehnyt kaikkea vähän, kun motivaatio tai flow on loppunut kesken kaiken. Pahimman kohtauksen aikana en välttämättä saa mitään aikaiseksi vaan saatan katsoa televisiota monta tuntia päivässä ajattelematta mitään. Seuraavana päivänä saatankin sitten tehdä kaikki mahdolliset rästit yhdellä kertaa. Flow is the go. Tai jotain sinne päin.

Se jakso kesällä, kun onnistuin olemaan kokonaan stressaamatta. Olin todella ylpeä itsestäni. Stressittömyys oli helpottavaa. Toisaalta elämässäni ei ollut mitään mistä stressata. En edes jaksanut stressata siitä, että joka viikon sulkapallotreeneissä olin kuin pihalla kuin lumiukko talvella, kyynärpää alhaalla ja aina myöhässä pallosta. Tiesin, että nyt ei ole sulkapallon aika, vaan fysiikan. Stressittömyys oli kovin vapauttavaa, mutta samaan aikaan kaipasin sitä. Täytin kalenteriani kaikella mahdollisella, jotta vain pysyisin liikkeessä. Paikallaan oleminen on myös kovin stressaavaa.

Stressiin kuuluu myös valittaminen. Aina pitää vähän valittaa, jos on täyttänyt kalenterinsa aivan täyteen (tai jättänyt sen aivan liian tyhjäksi). Valittaminen tekee asioista konkreettisia. Konkreettisuus auttaa löytämään ratkaisuja. Ratkaisut laukaisevat stressitilanteita.

Täällä ammattistressaaja, voin stressata sinunkin puolestasi! Hinnasta voidaan sopia, mutta on tietenkin hyvin edullista. Ei sitoumuksia tai pitkäaikaisia sopimuksia, vain niin kauan kuin apua tarvitset. Haha, näen jo sieluni silmin sen elokuussa tiuhaa tahtia täyttyvän kalenterin ja suuresti nousevan stressitason. Suunnitelmat ovat suuret ja suuriin suunnitelmiin kuluu paljon aikaa. Tänä vuonna aion tehdä juuri sitä, minkä koen olevan parhaaksi minulle. Pahoittelen jo etukäteen, jos käyttäydyn tylysti tai olen itsekeskeinen. En tarkoita olla ilkeä, keskityn vain, suoritan. Toisaalta, en pyydä anteeksi, sillä sitä olen tehnyt osittain koko ikäni.

#aboutme #stressaaja #naurupidentääikää

Googlelle kiitos kuvista -> "stress meme"
 

Same in English: 

In July I had a small vacation. Somehow I managed to be stress less. Firstly, I managed to be stress less about vacation. Usually: “What happens now when I don’t play badminton for several days? I won’t hit the shuttle anymore.” nor “can I really just spend few days on the sofa and few days with easier training?” Secondly, I managed to be stress less about (nonexistent) work or those few stuff I have. I even did some work, because I didn’t have to.

My friends know me as a good stresser (=the one who is good at stressing about things). Others think that stressing is really bad thing, some are laughing how I can be stressing so much even about small things. Reality is, that if I could not stress, I could not manage. I admit that sometimes my stress level goes way over the line but without stress I would deal things way under the line (have been testing this with few school exams). When I stress, I know I can handle things with care. When I stress, I know that the thing I’m stressing about, is somehow important to me, it matters. Stress is telling about so many things, for some it’s positive, for some it’s negative. For me it’s absolutely positive. 

One afternoon I was lying on living room’s carpet in X-position. I had been without bigger stress problems for a longer time already (about 1,5 months). Suddenly, stress started to sneak to my subconscious. The feeling started to grow and soon I felt like I had lost control to everything. All control I had yesterday, had now poured on the floor. Where did this come from? Why I can’t control it? I still don’t know the answer. 
 

When this so called stress attack strikes I usually write all the things I need to do on a paper. Then I choose one or two and start act towards them. Normally, I take really small steps and in the end I have done everything a bit. Either the motivation or flow has ended. When stress attack is at its worse I might not be able to do anything. I might just watch TV for several hours and not to think anything. Next day though, it’s possible that I do every single task at once. Flow is the go. Or something like that.

That time in the summer when I managed to be totally stress less. I was really proud of myself. Being stress less is relieving. On the other hand, there was nothing to be stressed about in my life at that moment. I didn’t even bother to stress about that I was totally lost in every badminton training, elbow down or really late from the shuttle. I knew that it was not time for badminton, the time was for physics. Being stress less was really freeing but at the same time I missed it. I filled my calendar with everything possible that I could just stay moving. Just being can also be really stressful. 

Stress includes complaining. Always have to have a change to complain a bit if you have filled your calendar too full (or left it too empty). Complaining makes things concrete. Concreteness helps to find solutions. Solutions are launching stress.

Here you can find professional stresser, I can stress also for you! Price will be suitable for your needs only. No extra commitments, you can stop your contract whenever needed.  Hah, I can already see my fast growing stress level and full calendar. Plans are big and big plans take a lot of time. This year I will be doing just that I feel I need. I’m already sorry if I’m being rude or self-centered. I don’t mean to be mean, I just focus. And yet, I will not be sorry, that I have been doing partly all my life.

#aboutme #stressingabout   

Thanks Google for the pictures -> "stress meme"

One Ounce of tea, please

In English below.

Vaikka itse olen vannoutunut kahvinkuluttaja, tee maistuu muun muassa pimeinä syysiltoina tai flunssakautena. Yhtenä iltana sain teekuluttaja Airilta innostuneen viestin, kun hän oli käynyt testaamassa teepuodin nimeltä The Ounce. Näitä pikkuisia puoteja löytyy Helsingistä kaksi, toinen Isolta Roobertinkadulta ja toinen Fredrikinkadulta.

Sitten sovittiinkin jo teetreffejä! Tällä kertaa ei mentykään ulos syömään vaan ulos_teelle. Hahha, suomi on ihana kieli. (Airille pointsit tästä sanatemppuilusta).

Airin kehotuksesta kävin edellisenä iltana jo selailemassa puodin nettisivuja, että juoman valitsemiseen ei sitten kuluisi koko päivää. Surffailin sivuilla silmät suurina ja kirjoitin joitain nimiä ylös paperille, ettei heti unohtuisi. Löytyi vihreää, mustaa ja valkoista teetä. Oli rooibosta, maustettuja ja maustamattomia teelaatuja. Oli sellaisia teelaatuja joista en ollut koskaan kuullutkaan! 

My date Airi and Instagram <3

Olisimme halunneet kokeilla Matcha -teetä, mutta sitä ei valmistettu Fredan myymälässä. Sitten valitsimme myyjän suosituksesta toisen hieman Matchan -tyyppisen vihreän teen. Valitettavasti tämän nimi meni täysin ohi, mutta tee oli juurikin vihreän teen makuinen. Vähän ehkä ruohoinen, mutta raikas ja erityisesti pienen hunajamäärän kanssa herkullista! Toinen kannumme oli rooibos teetä nimeltään Suklaaviettelys. Se sisälsi ihan oikeita suklaahippuja! Tämä kanelilla maustettu tee oli kauniin värinsä lisäksi hyvin pehmeää ja pieni suklainen maku tuli hyvin esiin. Kaikissa teelaaduissa parasta on mielestäni se tuoksu! Jos tee tuoksuu hyvällä, se usein myös maistuu hyvälle.

Kaupasta tarttui mukaan myös pari tee-ostosta. Tuliaisiksi kaverille löytyi maustettu valkoinen tee, Kuutamo, ja itselle, Airin aikaisemmin kokeilemaa, mustaa Ho Chili Minh -teetä sekä Pu Erh kahvi -nimistä teetä. Pu Erh tulee olemaan mielenkiintoinen tapaus! Palikka on nimittäin niin kova, että sitä saa kuulemma hakata oikein kunnolla. Ja kahvin makuinen tee? Mielenkiintoista, mutta onhan sitä kokeiltava. Loppulasku olikin käsittämättömän suuri, kun normaalista kahvinjuoja ostikin teetä... hups.

 If I wouldn't know and someone told me that this is tea, I might have to consider twice. 

Anyway, this one is tea called Pu Erh coffee.

ps. mietin hieman kauan mikä on tee- sanan monikko. Teitä? Anyone knows? #suomenkieli

pps. Vaikka kyseistä paikkaa suosittelenkin kokeilemaan, tämä ei (valitettavasti) ole maksettu mainos. Halusin vain kertoa meidän mukavista teetreffeistä=) 

#teatime #friendtime #nogossiping 

________________________________________________

In English:

Even I drink mostly coffee, I prefer tea on cold autumn evenings or during flu season. One evening I got message from Airi who had been testing this small tea shop, The Ounce, in Helsinki. Next thing we did was to fix tea date.

Airi suggested that I go to visit this shops home page before we go there, that it wouldn’t take ages to decide what to drink. And she was right. There were so many different kinds of teas and it took ages to surf on the webpage. There was green, black and white tea. Rooibos, with flavor, without flavor and some really weird ones I’ve ever even heard about!

On our date, we decided to drink green tea which tasted exactly like green tea. It was slightly grassy, though fresh and with honey it was delicious. Other tea we tasted was rooibos tea called Chocolate temptation. It contained real chocolate and was spiced with cinnamon. This one was really soft and you could taste the chocolate, but not too much. 

I also bought some tea to taste at home. First I bought some white flavored tea to my friend, who had just told that white tea is her favorite. Then I bought Ho Chili Minh tea which Airi had already tasted before and some tea called Pu Erh coffee. Pu Erh will be quite interesting experience because the lady in the shop told that it’s really hard and need to use a lot of power to use it. And tea that tastes like coffee? It will be worth of trying. After this, the bill was incredible big considering that I mostly drink coffee… ups.

#teatime #friendtime #nogossiping