6. heinäkuuta 2015

Juoksua sulkapallon edestä - Running for badminton

English version below.

Tiistaina 16.6. aamu alkoi herkullisella puuroaamiaisella. Edessä oli matka Pajulahden Urheiluopistolle ja siellä suora maksimaalista hapenottokykyä mittaava testi. Siitä olikin vähän aikaa, kun viimeksi olin Pajulahdessa käynyt.

Joku ihme jännitys alkoi jo edellisenä päivänä. Ensinnäkin nukuin sunnuntai-maanantai välisenä yönä 5 tuntia. Mennessäni nukkumaan ajatukset pyörivät ympyrää enkä saanut niitä pysähtymään. Aivoni alkoivat viritellä pieniä ja suuria suunnitelmia, eikä nukahtamisesta ollut tietoakaan. Lopputuloksena oli, että kello 12 yöllä etsin käyttämättömiä lahjakortteja paperipinoista ja suunnittelin tulevia päiviä ruokailuineen paperille. Kaiken lisäksi heräsin aamulla pirteänä kello 6.11 ja lyhyen kylpylälomaetsinnän jälkeen päätin nousta ylös. Ennen aamutreenejä ehdin jopa silittää lakanoita…

Maanatain touhotuspäivän jälkeen koitti onneksi jo tiistai. Ensimmäinen pysähdys oli Herttoniemessä, josta nappasin tsemppariksi ja matkaseuraksi Helin. (Ihan btw, käytetään kuulemma molemmat jumppia vetäessä sanaa ”nappaa”, kun pitää esimerkiksi ottaa kiinni nilkasta jossakin liikkeessä... heh.) Matka sujuikin melko mukavasti, kun pölötettiin menemään kaikesta mitä oli ehtinyt tapahtua siitä kun viimeksi näimme. Pajulahti tuli vastaan yllättävän nopeasti ja tapani mukaan olimme paikalla hyvinkin ajoissa. 

Ja nyt tästä testistä pitäisi yrittää kertoa jotain? No ainakin se oli pirun hauskaa. Paitsi loppujäähdyttelyssä aloin kyllästyä juoksemiseen ja sanoinkin Helille, että kerropa jotain kivaa. Ennen kun lähden testistä tarkemmin selittämään, täytyy myöntää että jouduin selaamaan aika montaa kirjaa ja nettisivua, ennen yhtään sanaa paperilla. Tässä piilee liikunta-alan ihanuus: tämä liikunta-alan ammattilainen, joka tietää paljon, ei silti tiedä ”yhtään mitään”. Aina on kehitettävää ja kerrattavaa, niin myös tässä. 

Suorassa maksimaalisen hapenottokyvyn testissä mitataan suorituskykyä ja ensisijaisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä vastata rasitukseen. Kuormaa, eli tässä tapauksessa vauhtia nostetaan aina 3 minuutin välein, uupumukseen asti. Ennen jokaista lisäystä otetaan sormesta verinäyte, jonka avulla seurataan kehon laktaattipitoisuutta. Laktaatti syntyy, kun maitohappo jakautuu vety-ioneiksi ja laktaatiksi anaerobisen energiantuoton (glykolyysin) seurauksena. Laktaattiarvojen avulla voidaan epäsuorasti arvioida lihastyön energiantuottoa. Hengityskaasujen vaihtoa seurataan hengityskaasuanalysaattorilla, joka kertoo hengityksessä ja hengityskaasuissa tapahtuvista muutoksista. Näistä kaikista voidaan sitten päätellä erinäisiä asioita hienojen kaavioiden avulla. 
Alien running
Tulokset?
Sen verran jäätiin omasta tavoitteesta, jonka asetin siinä juostessa, että viimeinen kuorma oli 14km/h ja halusin sen olevan 15km/h. Tulokset kertoivat lukujen perusteella muun muassa, että kehoni ei pysty käyttämään happea tarpeeksi tehokkaasti, kun rasitus on korkea. Laktaatit pomppaavat nousuun liian nopeasti aerobisen kynnyksen jälkeen, eikä juoksuni ollut kovin taloudellista. Positiivista oli, että hengitykseni ei mennyt pinnalliseksi kovillakaan juoksuvauhdeilla ja jalkani olisivat kyllä jaksaneet juosta pidempäänkin. Keuhkot eivät vain pysyneet enää mukana.

Onneksi taloudellisuutta ja hapenkäyttöä voi kehittää peruskestävyysharjoittelulla! Ensin pohja ja sitten kermat päälle. Nyt siis tarvitaan aivan järkyttävän paljon kärsivällisyyttä treenata matalalla sykkeellä… take it easy.

Muutama numero niille, jotka niistä jotain ymmärtävät:
Juoksin 21 minuuttia (7x3min)
Nopein juoksuvauhtini oli 14km/h
Sykkeeni oli korkeimmillaan (max syke) 199 krt/min
Vo2max oli 51 (ml/kg/min)
Aerobinen kynnys 165
Anaerobinen kynnys 187

Niin, ja ennen kestävyystestiä mittailtiin rasvaprosenttia pihtien avulla. Ai että, kun testaaja nappasi kiinni tuosta suoliluun päältä… sitä kylmien väreiden määrää. Luku 25% ei oikein tyydyttänyt. Vaikka kehossani on tapahtunut paljon positiivista muutosta, tämä on sellainen henkilökohtainen kulmakivi, jota en haluaisi katsella. Ei taida olla enää treenin määrästä tai laadusta kiinni. Tiedätkö sinä mistä se sitten on kiinni?

Nyt fysiikkavalmentajani suunnittelee treenejäni niin, että lopputulos olisi minulle paras mahdollinen. Näin kesäaikaan keskitytään melko paljon kestävyys- ja voimaominaisuuksien parantamiseen ja kohti syksyä lisäillään sitten taas nopeus- ja lajitreenejä. Ainakin nyt uudet treenit tuntuvat tosi hyviltä ja odotan innoissani uutta kautta! Let's go!

Lähteet: 

http://www.pajulahti.com/valmennuskeskus/testiasema/kestavyystestit/suora-maksimaalisen-hapenkulutuksen-testaus/
+ Pajulahdesta saamieni testitulosten palaute. 

#funstuff #hyvästartti #tästälähtee #uusikausi

The text says:
- But the most important thing in sports is to be playful !

Same in English!

On Tuesday 16.6. I started my morning with delicious oatmeal. I was going to Pajulahti Sport institute and the idea was to run this one test… I suppose it's something called Vo2 max endurance test. We used to have junior national team camps in Pajulahti but now I hadn’t visited there for a while.

For some reason I was nervous already the day before. Firstly, I slept only five hours on Sunday-Monday night. When I tried to go to sleep, my thoughts were just spinning around and I couldn’t stop thinking. I was developing some new ideas and I had no change to fall asleep. As result, I was searching unused gift cards and planning the next days on a paper at 12 pm. Moreover, I woke up at 6.11 am, tried to search some vacation possibilities for a while but after stood up. Before the morning training I even had time to iron some sheets…

After this over active Monday I was so glad that Tuesday came. First stop was not so far away, I went to pick up my friend Heli, for travelling company and cheerleader. We were talking the whole way to the sport institute and arrived even too much on time.

And now I should try to tell something about this test... Well at least it was really fun. Except in the end when I already started to get bored to the running and asked Heli to tell something funny. Before I start to explain anything more, I do hope that the words I’m using are understandable. These words are hard even in Finnish so let’s hope they are correct. 

This test is mostly about testing the blood-vascular system and its ability to stand physical exertion. The load, which in this case means the running speed, is been lifted in every 3 minutes until exhaustion. Before every new load they are taking a blood sample from your finger which tells the amount of lactate in your body. They are also measuring ventilation and the gases from your breath and then observing the upcoming changes. Then they can speculate different kinds of thing from these results.    
It was slightly hard to keep my arms up after the test.
But the feeling was great! I made it!



Results?

When I started running I decided and I wanted my fastest speed to be 15km/h. Well it wasn’t quite; I stopped at 14km/h. The numbers from the test showed for example that my body can’t use oxygen effective enough when physical exertion is high. My lactate level jumps really fast after aerobic threshold and my running was not very economical. What was positive, my breathing didn’t become superficial and my legs could have run longer. My lungs just couldn’t keep up.   

Gladly, I can improve the economical use of my body and ventilation level with low level exercises. This just needs a lot of patience to train “easier” with lower heart beat. But it is worth it.

A few numbers for those who can understand something:
I ran 21 minutes (7x3min)
My highest heart rate was 199 (beats a minute)
My fastest running speed was 14km/h
Vo2max was 51 (ml/kg/ml)
Aerobic threshold 165
Anaerobic threshold 187

Yea, and before the running test part, they measured my percentage for fat. Really unpleasant experience when the guy grabbed from my waist… ugh. The percentage number was 25%, not quite the number I wanted to see. Even it has been positive changes in my body, this is my personal subject of irritation. It’s not anymore about amount of training or insensitivity of it. Do you happen know what the problem is?

Now my physical coach is preparing the trainings so that the effect would be the best possible for me to increase my endurance level. Since it has been a while from the test I have already started this training and it feels good! Let's go!

#funstuff #goodstart #newseason

2 kommenttia:

  1. Hei söpö!
    Tsemppiä hirmusesti treeneihin. Jos teet kaiken, mitä yhessä suunnittelette niin muutaman kuukauden päästä huomaat kehityksen 100% varmasti. On hienoa, että uskallat tehdä omalla tavalla, varsinkin kun on ollut vaikea saata kova-kova-kova loputon rytmi sopimaan oman kropan hyvinvoinnin kanssa. :) muista hymyillä ja nauttia joka sekunnista. Halit: Liine

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ihana!
      Tuli niin kauhean hyvä mieli sun kauniista sanoista! Osuit niin oikeeseen paikkaan.
      Itsekin, muista hymyillä ja olla se ihana posiviinen sinä, joka jaksaa aina piristää. Haleja ja nähdään kun tuutte takasin!

      Poista